HARTO PÖNKÄ: Helppo, tosi yksinkertainen ja kunnollinen etäopetusmalli -blogikirjoitus

Koronaviruksen vuoksi enemmistö opettajista on joutunut siirtymään pikavauhtia etäopetukseen. Monelle asia on uusi ja tuottanut haasteita. Ei ihme, että niin oppilaiden, huoltajien kuin opettajienkin kokemukset etäopetukset ovat kovin vaihtelevia.

Etäopetuksen työmäärän keskellä opettaja ei välttämättä ehdi lukea kirjaa, saati kahta, tai katsoa tunnin YouTube-keskustelua aiheesta. Joten päätin tehdä helpon, tosi yksinkertaisen ja samalla kunnollisen mallin etäopetukseen Twitter-seuraajieni toiveesta.

Näin se menee (kuva aukeaa uuteen ikkunaan klikkaamalla):

etaopetusmalli-valk

Kuva on jaettu Creative Commons Nimeä -lisenssillä, eli sitä saa käyttää tekijä mainiten (merkitty valmiiksi). Kaikkea muutakin sillä saa tehdä.

Mallin idea selviää yksistään kuvasta, joten jos et ole kiinnostunut teoreettisista jaaritteluista, niin alla olevaa ei tarvitse lukea.

 

1. Opetus/johdanto

  • Uusi opetettava kokonaisuus aloitetaan opettajan pitämällä opetustuokiolla etäyhteyden kautta, etukäteen tekemällä verkkovideolla tai itseopiskeluna muun materiaalin avulla, esim. oppikirjan kappale, aihetta käsittelevä artikkeli tms.
  • Etäyhteydellä tehty samanaikaisopetus on teknisesti haastava, koska nettiyhteydet voivat pätkiä, yhteydessä voi olla ääniongelmia jne. Siksi etukäteen tehty opetusvideo on periaatteessa parempi etäopiskelun kannalta. Toisaalta etäyhteydellä tuetaan ryhmän sosiaalisuutta ja sen aikana oppijat voivat heti kysyä epäselviä asioita.
  • Aloitustapa kannattaa valita opetettavan aiheen, jatkossa seuraavan työskentelymenetelmän ja ryhmän mukaan. Lisäksi vaihtelu motivoi.

2. Harjoittelu

  • Kun uuteen asiaan on tutustuttu, lähdetään harjoittelemaan siihen liittyviä asioita. Käytännössä tämä tarkoittaa ensin perustehtäviä ja sen jälkeen haastavampia tehtäviä.
  • Tehtävät ja työskentelytapa valitaan jälleen opetettavan aiheen mukaan: yksilö-, pari- tai ryhmätyöskentelyä taikka niiden yhdistelmä.
  • Myös oppijoiden opiskelutaidot vaikuttavat: jos pari- ja ryhmätyöskentely on ennestään tuttua, ne toimivat luontevasti myös etäopiskelussa.
  • Jos ryhmätyöskentely on aiemmin jäänyt vähemmälle, on sen onnistuminen etänä jonkun muun asian opiskelumenetelmänä haasteellista, ja se kävisi ensimmäisellä kertaa yksistään opetuksen aiheeksi. Uusi menetelmä vaatii harjoittelua ennen sen käytännön soveltamista aivan kuten mikä tahansa opittava asia.
  • Jos halutaan tehdä ilmiöpohjaista eli eri oppiaineita eheyttävää opetusta, voidaan antaa yksi iso ongelmalähtöinen tehtävä tai projektin aihe, jonka kanssa edetään vaiheittain  opettajan antamassa aikataulussa.
  • Työskentelyalustaksi sopii tilanteen mukaan mikä tahansa käytettävissä oleva: kynä+vihko, harjoitus-/tehtäväkirja, verkkotehtävät, yksin tai yhdessä tehtävät verkkodokumentit jne.

3. Palautetta ja ohjausta (!)

  • Tietokonekin pystyy antaa tehtäviä toisensa perään, mutta mikään ei korvaa opettajaa palautteen ja yksilöllisen ohjauksen antajana. Siksi tärkein yksittäinen kohta mallissa on se, että opettaja antaa palautetta ja ohjausta oppijoille – ja varsinkin niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
  • Kaikki muut mallin vaiheet voidaan hoitaa opettajan osalta ajallisesti nopeasti. Näin vapautunut opettajan työaika käytetään yksilöohjauksen antamiseen.
  • Palautteen ja ohjauksen jälkeen oppija joko jatkaa harjoittelua tai siirtyy soveltamaan opittua sen mukaan, mitä opettaja näkee tarpeelliseksi.
  • Ohjausta kuten muutakin työskentelyä voidaan tehdä yksilö-, pari- ja ryhmätasolla. Suosittelen keskittymään yksilöohjaukseen, mutta ryhmäohjauksellekin on paikkansa silloin, kun moni oppija hyötyy samankaltaisesta ohjauksesta. Lisäksi ryhmätilanteet antavat oppijoille sosiaalista tukea, mikä on myös tärkeää.
  • Välineinä käytetään niitä, mitä käytössä on: oppimisalustoja, pikaviestiryhmiä, etäyhteyttä ja jos ei muuta, niin ainakin puhelimella voidaan yhä soittaa.

4. Soveltaminen

  • Kun opettaja katsoo oppijan päässeen aiheen oppimisessa riittävän pitkälle, on aika siirtyä soveltaviin tehtäviin ja harjoituksiin.
  • Soveltavien tehtävien tarkoitus on, että opittuja asioita osataan käyttää myös koulun/oppilaitoksen ulkopuolella. Näin siis vahvistetaan opittua.
  • Toisaalta soveltamisessa on kyse opitun asian eli osaamisen varmistamisesta. Varma keino todentaa jokin asia on tehdä se.
  • Tyypillisesti soveltamisessa on kyse siitä, että tehdään aiheeseen liittyviä soveltavia tehtäviä. Matemaattisissa aineissa kyse voi olla sanallisista tehtävistä, ja teoreettisissa aineissa avoimia kysymyksiä, ratkaistavia ongelmia tai tehtäviä, joissa on osattava yhdistää uusi oppi aiemmin opittuihin asioihin.

5. Oppimistavoite on saavutettu!

  • Oppimistavoite on saavutettu, kun oppija osaa soveltaa oppimaansa. Tämä voidaan todentaa verkkotestillä tai opettajan toimesta esimerkiksi etänä tehtävällä kokeella tai suullisella kuulustelulla, käytännön harjoituksella tai muulla tavoin.
  • Jokin palkinto aina motivoi – olkoon se vaikka kannustava palaute tai opettajan itsensä piirrustelema ansiomerkki.
  • Tämän jälkeen voidaan edetä aihekokonaisuudessa seuraavalle tasolle tai siirtyä seuraavaan uuteen kokonaisuuteen.

 

Mallin pointit oppimisen kannalta

  • Tyvestä puuhun kiivetään. Oikotietä ei ole: soveltaminen ei voi edeltää harjoittelua eikä varsinkaan opetusta tai itseopiskelua. Liian usein ”etäopetukseksi” on kutsuttu sitä, että opettaja lähettää listan tehtävistä, jotka oppija tekee kirjasta.
  • Mallin tärkein tarkoitus on, että opettaja käyttää työajastaan mahdollisimman suuren osan palautteen antoon ja ohjaamiseen eli tekee sitä, mitä hänen pitääkin: opettaa.
  • Ymmärtävä oppiminen edellyttää käytännön tekemisen (harjoittelun) ja asian pohdinnan ja oman toiminnan reflektion (palaute ja ohjaus) vuorottelua.
  • Asia – olipa se teoriaa tai käytännön taitoja – on opittu, kun sitä osataan soveltaa. Silloin kyseinen oppimistavoite on saavutettu ja voidaan siirtyä eteenpäin – vähintäänkin aiempaa haastavampiin soveltaviin tehtäviin.
  • Kyllä, tässä on samaa kuin käänteisessä opetuksessa / flipped classroomissa. Se, kuten tämäkin, on hyvin yksinkertainen pedagoginen idea.
  • Kyllä, tässä on samaa kuin useissa muissa pedagogisissa malleissa. Käytännössä tämä on käytännön opppimismalli sovellettuna etäopetukseen.
  • Kyseessä on yleinen malli, joka sopii esikoulusta yliopistoon saakka.
  • Se, mitä kunkin ”laatikon” tulee tarkalleen sisältää, riippuu mm. opettajasta, opetettavasta asiasta, oppijoista ja käytössä olevista välineistä. Oleellista on, että opettaja tuntee nämä eri ”muuttujat”, ja suunnittelee opetuksen sen mukaisesti.
  • Mallia voi soveltaa todella yksinkertaisesti tai liian monimutkaisesti. Nimestä voi päätellä, miten sitä on suositeltavaa soveltaa.